Edit Template

Livru Eskola Sabatina Tetun Lisaun 10 – Josué Ne’ebé Mak Loloos

Lisaun 10 

 “Josué ne’ebé mak loloos

Sábadu Lokraik

Lee no Estuda Semana Ida-ne’e nian: I Cor 10:1-13; Mat 2:15; Jos 1:1-3; Akt 3:22-26; Ebr 3:7-4:11; 2 Cor 10:3-5

Versu Memoria: Agora, buat sira ne’e akontese ba sira n’udar ezemplu. No ema hakerek buat sira ne’e hodi fo hanoin ba ita, ne’ebe moris iha tempu nia rohan. (I Korinto 10:11_Biblia Kadi)

Iha livru Josué, iha sentidu ida katak ninia personajen prinsipál nia moris hatudu liu fali nia an rasik ba realidade ida ne’ebé boot liu duké ema ne’e rasik. Ita haree prinsípiu ida-ne’e iha Bíblia tomak, hanesan ho rai Kanaán, símbolu ida ba ita-nia esperansa rohan-laek iha rai foun. No, klaru, servisu santuáriu rai nian hatudu ba realidade ida ne’ebé boot liu: “Maibé Kristu mai nu’udar Amlulik Boot ba buat di’ak sira ne’ebé sei mai, ho tabernákulu boot liu no perfeitu liu ne’ebé la’ós halo ho liman, katak, la’ós kriasaun ida-ne’e nian” (Ebr. 9:11).

Maibé mosu pergunta: Iha dalan saida mak Josué hatudu kona-ba buat neʼebé sei sai loos iha futuru? Oinsá ita bele iha serteza katak interpretasaun hanesan ne’e ba livru ne’e lejítimu? Saida maka prinsípiu bíbliku sira ne’ebé kontrola aplikasaun livru Josué nian ba realidade sira Testamentu Foun nian no ba eventu sira tempu ikus nian?

Iha semana ida-ne’e, ita sei haree ba prinsípiu sira interpretasaun bíblika nian kona-ba tipolojia. Ita sei estuda oinsá Bíblia rasik kontein indikadór sira tipolojia nian no oinsá Josué nia moris hatudu Mesias nia serbisu no hatudu ba simbolizmu ne’ebé kumpre iha igreja no mós iha konsumasaun istória umana nian

* Estuda lisaun semana ida-ne’e nian hodi prepara ba loron Sábadu, 6 de Dezembru

Domingu * 30 de Novembru

Tipolojia Bílikal

Estuda Eskritura sira tuirmai ne’ebé refere ba tipu sira no koko atu define saida mak tipolojia bíblikal: Rom. 5:14, 1 Kor. 10:1–13, Ebr. 8:5, no Ebr. 9:23.

_________________________

Pasajen bíbliku sira-ne’e uza termu “tipu” (gregu typos) ka “antitipu” (gregu antitypos) hodi refere ba maneira ne’ebé hakerek-na’in Testamentu Foun nian define relasaun entre testu ka eventu Testamentu Tuan nian no ninia signifikadu iha nia tempu rasik ka iha futuru

Tipolojia maka interpretasaun espesífiku ida kona-ba ema, eventu sira, ka instituisaun sira ne’ebé prefigura Jezús ka realidade sira seluk ne’ebé kontein iha evanjellu. Tipu ne’e koresponde ba antitipu hanesan molde ka forma mamuk ne’ebé reflete forma orijinál, maski ida ikus, antitipu, kumpre ho kompletu liu objetivu tipu nian. Nune’e, tipu bíbliku hetan forma tuir dezeñu divinu ne’ebé eziste ona konkretamente, ka konseitualmente, iha Maromak nia hanoin, no ida-ne’e serve atu forma kópia sira iha futuru (antítipu sira).

Ida-ne’e krusiál atu komprende katak hakerek-na’in sira Testamentu Foun nian la atribui ho aleatóriu signifikadu tipolójiku ida ba Testamentu Tuan balu testu sira atu nune’e bele halo pontu ida. Tipu Testamentu Tuan ida sempre hetan validasaun iha hakerek profétiku sira molok nia hetan kumprimentu antitípiku iha Testamentu Foun.

Haree ba oinsá David mosu iha Testamentu Tuan no depois oinsá nia prefigura iha Testamentu Foun. Lisaun saida maka ita bele aprende kona-ba oinsá tipolojia funsiona hosi ezemplu ida-ne’e?

  1. David (Salmu 22:1, 14-18_____________________
  2. David ne’ebé foun (Jer 23:5; Isa 9:5,6 ; Isa 11:15_________
  3. David ne’ebé antitípiku (João 19:24)______

Hodi haree ba testu sira-ne’e, ita deskobre katak Testamentu Tuan rasik fornese xave atu identifika no aplika tipu sira iha Eskritura sira. Katak, hakerek-na’in sira Testamentu Foun nian, ne’ebé sira-nia Eskritura mak Testamentu Tuan, hetan inspirasaun husi Espíritu Santu hodi uza tipu sira Testamentu Tuan nian hodi revela “lia-loos prezente” (2 Ped. 1:12), liuliu kona-ba Jezús no Ninia serbisu.

Segunda * 1 de Dezembru

Tipu no Antitipu

Intérprete sira Bíblia nian labele deside arbiru kona-ba saida maka konstitui tipu bíbliku ka oinsá tipu partikulár ne’e kumpre iha Testamentu Foun no liután. Bíblia rasik fornese kontrolu balu no prinsípiu sira kona-ba aplikasaun tipolojia bíblika nian.

Nune’e mós, Testamentu Foun hatudu kumprimentu antitípiku hosi tipu ida iha faze tolu ne’ebé distintu: (1) iha Kristu nia moris (kumprimentu kristolójiku), (2) iha esperiénsia igreja nian (kumprimentu ekleziolójiku), no (3) iha tempu nia rohan (kumprimentu eskatolójiku).

Ita bele hetan tipu no antítipu sira-ne’e iha Bíblia tomak, no sira ajuda tebes atu hatudu ba lee-na’in sira oinsá atu komprende Bíblia no lia-loos saida maka Maromak nia Liafuan hanorin kona-ba Jezús, salvasaun, no esperansa ikus ne’ebé ita iha.

Haree ba tipu sira Testamentu Tuan nian tuirmai: Israel, Ézodu, no santuáriu. Oinsá ida-idak kumpre iha faze antitípiku tolu: kristolójiku, ekleziolójiku, no eskatolójiku?

1. Israel

a. Faze kristolójiku (Mt. 2:15)

b. Faze ekleziolójika (Gal. 6:16)

c. Faze eskatolójiku (Apok. 7:4–8, 14)

2. Ézodu

a. Faze kristolójiku (Mt. 2:19–21)

b. Faze ekleziolójiku (2 Kor. 6:17)

c. Faze eskatolójiku (Apok. 18:4)

3. Santuáriu

a. Faze kristolójiku (João 1:14, João 2:21, Mat. 26:61)

b. Faze ekleziolójiku (1 Kor. 3:16, 17; 2 Kor. 6:16)

c. Faze eskatolójiku (Apok 3:12, Apok 11:19, Apok 21:3, Apok 21:22)

“Tanba Eskritura iha Autór divinu ida deʼit, parte oioin husi Eskritura mak konsistente ba malu… Doutrina hotu husi Bíblia sei koerente ba malu; interpretasaun husi pasajen ida-idak sei armoniza ho totalidade husi saida mak Eskritura hanorin kona-ba asuntu ida.” —Raoul Dederen, ed., Handbook of Seventhday Adventist Theology (Hagerstown, MD: Review and Herald Publishing Association, 2000), p. 65.

Tersa * 2 de Dezembru

Tipe hosi Josué

Iha tipolojia bíblika nia naroman, saida maka signifikadu hosi paralelizmu múltiplu entre Moisés no Josué nia moris? Haree Êxodo. 3:1, 2; Josh. 1:1–3; Núm. 13:1, 2; Josh. 2:1; Êzod. 3:5; Josh. 5:15.

__________________________

Hanesan ita deskobre iha semana dahuluk, Josué aprezenta nu’udar Moisés foun ne’ebé, iha jerasaun daruak nia moris, repete pasu sira ne’ebé signifikativu liu hosi Ézodu hosi Ejitu. Hanesan Moisés, Josué hetan enkargu liuhosi enkontru pesoál ho Na’i. Iha lideransa husi Moisés no Josué, Israel nia naran-boot iha nasaun sira nia leet hamosu tauk. Moisés lori Israel atu hakur Tasi Mean, no Josué lidera Israel atu hakur Jordaun ho milagre. Líder rua ne’e hetan hanoin kona-ba nesesidade sirkunsizaun nian no importánsia Páskua nian. Maná hahú monu iha tempu Moisés, no ida-ne’e remata ho Josué. Sira na’in rua hetan orden atu hasai sira nia sandálias. Liman ne’ebé dada sai hosi sira na’in rua fó sinál vitória ba Israel. Moisés fó matadalan kona-ba fahe rai no harii sidade protesaun nian. Josué kumpre instrusaun sira. Sira na’in rua fó diskursu despedida ida ba nasaun no hafoun fali aliansa ba povu iha sira nia serbisu nia rohan.

Estuda Deuteronômio 18:15–19, Deuteronômio 34:10–12, João 1:21, Apóstolu sira-nia hahalok 3:22–26, no Apóstolu sira-nia hahalok 7:37. Sé mak kumpre Moisés nia profesia kona-ba profeta hanesan nia? Oinsá mak Josué tama iha dezeñu neʼe?

_______________________

Josué nia moris maka kumprimentu parsiál ida hosi profesia ne’ebé Moisés halo (Deut. 18:15, 18). Maibé, profesia neʼebé Moisés fó sai laʼós kumpre iha ninia sentidu ikus liu. Iha ninia sentidu ikus, profesia bele realiza (ka kumpre) de’it hosi Mesias. Mesias hatene didi’ak Aman (João 1:14, 18); Nia loos no hatudu Maromak ho lia-loos (Lc 10:22, João 14:6, Mat. 22:16). Maromak tau duni Nia liafuan iha Nia ibun (João 14:24). Entaun, Moisés nia moris no Josué nia moris sai hanesan tipu sira Mesias ne’ebé sei mai, Jezús.

Oinsá Jezús sentrál ba ita-boot nia la’o ho Na’i? Tanba saida maka Jezús, no saida maka Nia halo ona ba ita-boot, tenke sai fundasaun ba ita-boot nia esperiénsia sarani tomak?

Kuarta * 3 de Dezembru

Josué ne’ebé mak loloos, Antitipu

Istória Josué nian tenke haree liuhosi prisma tipolojia nian. Funu sira ne’ebé Josué hala’o maka eventu istóriku sira, ne’ebé konstitui esensiál ida segmentu husi istória Israel nian. Objetivu husi funu sira-ne’e maka atu halo ema Israel sira hela iha Rai Prometidu, iha ne’ebé sira bele goza sira nia eransa ho dame no harii sosiedade foun ida bazeia ba prinsípiu sira husi Maromak nia lei.

Tuir mai, autór sira Testamentu Tuan nian, hanesan Isaías, aprezenta obra Mesias nian hanesan mós konsiste iha fahe “eransa sira ne’ebé mamuk [ba Ninia povu]” (Isa. 49:8, NIV), uza terminolojia hanesan ne’ebé maka uza beibeik iha livru Josué nian. Hanesan Josué nia knaar maka atu fahe rai ba ema Israel sira, nune’e mós Mesias, ne’ebé maka hatudu hanesan Josué foun, atribui eransa espirituál ba Israel foun.

Lee Ebreu 3:7–4:11. Oinsá Testamentu Foun konfirma katak Josué, Moisés foun, nia rasik maka tipu ida Jezús Kristu nian?

___________________________

Hakerek-na’in sira Testamentu Foun nian aprezenta aspetu barak hosi Jezús Kristu nia serbisu iha termu sira Josué nia serbisu nian. Hanesan Josué hakat ba Kanaan hafoin tinan 40 iha rai-fuik, nune’e “antitípiku Josué,” Jezús, tama iha Ninia serbisu iha rai hafoin loron 40 iha rai-fuik maran (Mt. 4:1–11, Lucas 4:1–13) no Ninia serbisu iha lalehan hafoin loron 40 iha rai-fuik maran (Apóstulu sira-nia hahalok 1:3, 9–11; Ebr. 1:2)

Hafoin Jezús nia batizmu iha mota Jordaun (Nia “hakur Jordaun” [Mat. 3:13–17, Marcos 1:9–11]), hakerek-na’in sira evanjellu nian sita hosi Salmo 2:7 no Isaías 42:1, husi salmu Mesiánika ida no husi knananuk ida kona-ba Yahvé nia Atan ne’ebé terus (Mat. 3:17, Marcos 1:11, Lucas 3:22). Nune’e, liuhosi Ninia batizmu, Jezús aprezenta nu’udar Funu-na’in Divinu ne’ebé sei—liuhusi moris ida ho obediénsia fiel, to’o mate—hala’o funu sira Yahweh nian hasoru forsa aat sira. Nia moris no mate iha krús lori sai Satanás, lori konkista hasoru ita-nia inimigu espirituál sira, oferese deskansu espirituál ba Ninia povu, no atribui eransa ba sira ne’ebé maka sosa fali ona (Ef. 4:8, Ebr. 1:4, Ebr. 9:15).

Saida maka signifika atu bele “deskansa” iha saida maka Kristu halo ona ba ita? Katak, oinsá ita bele iha garantia katak Jesus manán ona Satanás ba ita?

Kinta * 4 de Dezembru

Josué ho Ita

Josué, nu’udar tipu, hatudu liu fali Jezús Kristu nia serbisu ba realizasaun ida iha igreja nia moris, Kristu nia isin. Iha sentidu saida maka funu sira ne’ebé maka Israel halo iha Josué nia okos hatudu luta espirituál sira igreja nian? Oinsá sira diferente? Haree 1 Tim. 1:18, 2 Tim. 4:7, Ef. 6:10–12, 2 Kor. 10:3–5, no Apóstolu sira-nia hahalok 20:32.

________________________

Hakerek-na’in sira Testamentu Foun nian rekoñese kumprimentu ekleziolójiku (igreja) hosi tipolojia Josué nian. Membru sira Kristu nia isin nian, igreja, envolve iha funu espirituál ida hasoru forsa aat sira; maski nune’e, sira goza deskansa husi Maromak nia grasa (Ebr. 4:9–11) no bensaun sira husi sira nia eransa espirituál.

Saida maka testu sira-ne’e hatete kona-ba kumprimentu finál hosi tipolojia Josué nian? 1 Pet. 1:4, Col. 3:24, Rev. 20:9, Rev. 21:3.

________________________

Kumprimentu finál no kompletu hosi tipolojia Josué nian sei realiza iha Jezús Kristu nia mai daruak (aspetu apokalíptiku/eskatolójiku).

Josué nia moris reflete tebes Maromak nia karakterístika ne’ebé aspetu balu husi nia moris hetan karakterístika profétiku ne’ebé hatudu Mesias nia atividade no pesoál

Ba ita, ohin, Mesias mai tiha ona. Ninia serbisu la presiza atu prefigura, maibé ita iha nafatin priviléjiu atu reflete Ninia karakter—glória ne’ebé Kristu hakarak tebes atu fahe ho Ninia dixípulu sira (João 17:22) no ida-ne’e bele sai ita-nian hodi kontempla Kristu nia karakterístika (2 Kor. 3:18). Kuandu ita kontempla liután Jezús, ita reflete Ninia karakter nia furak. Ida-ne’e maka fundamentál tebes ba saida maka ita-nia la’o loroloron ho Kristu tenke lori ba. Ida-ne’e maka tansá tempu iha Liafuan, loron-loron, importante tebes. Ida-ne’e maka tansá, mós, ita mós tenke gasta tempu hodi hanoin kona-ba Jezús nia moris no karakter no hanorin sira. Hodi haree, sim, ita se muda

Josué, tipu, husu ba ema Israel sira: “ ‘To’o bainhira maka imi sei haluha atu bá no simu rai ne’ebé Na’i, imi nia bei’ala sira nia Maromak fó ba imi?’ ” (Jos. 18:3, NKJV). Oinsá maka Jezús, antítipu Josué nian, sei fó sai pergunta ne’e ohin?

Sexta * 5 de Dezembru

Hanoin Liután: “Kristu nia misaun la komprende hosi ema sira iha Ninia tempu. . . Tradisaun sira, máxima sira, no ema nia hahalok sira subar hosi sira lisaun sira ne’ebé Maromak hakarak hato’o. Máxima no tradisaun sira-ne’e sai obstákulu ida ba sira nia komprensaun no prátika relijiaun loos nian. No bainhira Realidade mosu iha pesoál, Kristu nian, sira la rekoñese iha Nia realizasaun sira-nia tipu hotu-hotu nian, substánsia sira-nia sombra hotu-hotu nian. Sira rejeita antítipu, no kaer metin ba sira nia tipu no serimónia sira ne’ebé laiha utilidade. Maromak nia Oan mai tiha ona, maibee sira kontinua husu sinal ida. Mensajen, ‘Imi arrepende; tanba reinu lalehan nian besik ona,’ sira hatán hodi husu milagre ida. . . . Kristu nia evanjellu sai hanesan fatuk sidi nian ba sira tanba sira ezije sinál sira envezde Salvadór ida. Sira hein katak Mesias atu prova Ninia reklamasaun sira liuhosi hahalok konkista nian ne’ebé maka’as, atu harii Ninia impériu iha reinu rai nian nia ruin sira. Espetativa ida-ne’e Kristu hatán iha ai-knanoik kona-ba kuda-na’in. La’ós ho forsa arma nian, la’ós ho interpozisaun violentu sira, maka Maromak nia reinu sei manán, maibé ho implantasaun prinsípiu foun ida iha ema nia fuan. —Ellen G. White, Christ’s Object Lessons, pp. 34, 35.

“Igreja presiza fiar-na’in Calebs no Josué, ne’ebé prontu atu simu moris rohan-laek iha Maromak nia kondisaun simples obediénsia nian.Ita-nia igreja sira terus ba traballadór sira.Mundu mak ita-nia to’os.Misionáriu sira ema buka iha sidade no aldeia sira ne’ebé maka iha serteza liu ligasaun ho idolatria duké ema jentiu sira Leste nian, ne’ebé nunka haree naroman verdade. Espíritu misionáriu loloos husik tiha igreja sira ne’ebé halo profisaun ida ne’ebé aas tebes; sira nia fuan la nabilan ona ho domin ba klamar sira no hakarak atu lori sira ba Kristu nia luhan. Ami hakarak traballadór sira ne’ebé maka badinas. Laiha ema ida atu hatán ba hakilar ne’ebé maka sai hosi parte hotu-hotu: ‘Mai . . . no ajuda ami’?” —Ellen G. White, Testimonies for the Church, vol. 4, p. 156.

Pergunta ba Diskusaun:

  1. Oinsá maka tipolojia bíblika ajuda ita-boot atu komprende di’ak liután Jezús Kristu nia serbisu hodi ita-boot nia naran?
  2. Iha aspetu saida maka ita-nia funu espirituál hanesan konkista Kanaan nian, no oinsá ida-ne’e diferente?
  3. Kontempla kona-ba kumprimentu finál hosi tipolojia Josué nian. Oinsá maka imajen mundu ida ne’ebé laiha moras, terus, no mate fó esperansa loloos mai ita iha luta moris loroloron nian?
  4. Josué reflete Maromak nia karakterístika to’o pontu ida ne’ebé nia hatudu uluk Kristu nia serbisu. Saida maka dalan prátiku sira ne’ebé ita-boot bele husik Jezús atu reflete Ninia karakter iha ita-boot ho kompletu liután

 

Devosaun Dader 2026

Ita Labele
Haluha ISTORIA

“Ita la presiza tauk futuru se ita la haluha dalan ne’ebé Maromak lori ita no Ninia hanorin sira iha ita-nia istória pasadu”

(Ellen G White)

The mission of the Seventh-day Adventist Church is to call all people to become disciples of Jesus Christ, to proclaim the everlasting gospel embraced by the three angels’ messages (Revelation 14:6-12), and to prepare the world for Christ’s soon return.

Quick Links

Download Our App Radio AWR 92.3 FM

© 2026 Eppy M – AWR -HCTL